Parthenon

Historia ja nykytilanne

Parthenon

Ateenan Akropolis-kukkulalle vuosina 447–433 eaa. rakennettu doorilaistyylinen Parthenon-temppeli on omistettu Ateenan suojelusjumalatar Pallas Athenelle. Temppelin suunnittelusta vastasivat ajan maineikkaimmat arkkitehdit Iktinos ja Kallikrates. Veistoskoristelun suunnitteli Feidias. Parthenon oli koristeltu runsain marmoriveistoksin ulkoa ja sisältä. Ulospäin näyttävimmät veistoskokonaisuudet olivat temppelin palkistossa ja seinän yläosissa kiertävät friisit sekä päätykolmioiden reliefit. Temppelin sisällä sijaitsi Feidiaan veistämä, sittemmin tuhoutunut Pallas Athenen patsas.

Veistokset ryöstetään Akropoliilta

Lordi Elgin toimi Britannian suurlähettiläänä Konstantinopolissa vuodesta 1799 alkaen. Virka-asemaansa hyväksikäyttäen ja lahjuksin hän sai vuonna 1801 luvan tehdä Akropoliilla tutkimuksia ja rajoitettuja kaivauksia.

Alkuperäinen asiakirja on kadonnut, mutta italiankielisen jäljennöksen mukaan Elginin miehillä oli "lupa tehdä piirroksia ja mittauksia, pystyttää tikapuita ja telineitä, ottaa kipsivaloksia, kaivaa esiin hautautuneita veistoksia tai piirtokirjoituksia sekä ottaa mukaansa piirtokirjoituksia tai kuvia sisältäviä kivenkappaleita." Rakennuksiin kajoamiseen tai veistosten irtisahaamiseen lupakirja ei valtuutusta antanut.

Elgin laajensi kuitenkin omavaltaisesti toimivaltaansa ja aloitti suurimittaiset purkutyöt. Vuosina 1801–1803 hänen miehensä irrottivat merkittävän osan Parthenonin säilyneestä veistoskoristelusta, osin kohtuuttomankin kovin menetelmin. Vähempiarvoiseksi koettuja temppelinosia tuhottiin tarkoituksellisesti, jotta koristeellisempien osien irrottaminen nopeutuisi. Yleisiä työmenetelmiä olivat myös veistosten sahaaminen irti muista rakenteista, irrottaminen seinästä rautakiiloin sekä jopa pilkkominen kappaleiksi kuljetuksen helpottamiseksi.

Parthenonin koristelun lisäksi Elgin keräsi kokoelmiinsa myös esimerkkejä Akropoliin muusta koristelusta, mm. yhden Feidiaan veistämistä Erekhtheion-temppelin karyatideista, naishahmoisista koristepylväistä.

Jo aikalaiset paheksuivat Elginin toimia. Runoilija lordi Byron teki Akropoliin ryöstön tunnetuksi kulttuuripiireissä ja otti käyttöön kulttuurivandalismista edelleen käytetyn termin elginismi. Akropoliilla Elginin aikoihin työskennellyt maalari Edward Dodwell piti maanmiehensä toimia "tunteettomana barbarismina".

Veistoskokoelman palauttaminen

Talousvaikeuksiin ajautunut Elgin joutui myymään alkujaan yksityiseksi tarkoitetun Parthenon-kokoelmansa British Museumille 1816, jossa se on edelleen esillä.

Kreikkalaisten lisäksi useat kansainväliset tahot (mm. Unesco 1982, Euroopan parlamentti 1998) ovat vaatineet British Museumia neuvottelemaan veistosten palauttamisesta Ateenaan. Museo on kuitenkin pitänyt kiinni oikeuksistaan ns. Elginin marmoreiden laillisena omistajana.

Viime vuosina lukuisat muut museot, joiden kokoelmiin on kuulunut pienempiä osia Parthenonin veistoksista, ovat luovuttaneet ne takaisin Kreikkaan, näiden joukossa mm. Vatikaanin museot.

Kesällä 2009 Ateenaan avattiin uusi Akropolis-museo, joka alusta alkaen on suunniteltu koko Parthenonin veistoskokoelman esilläpitoa ajatellen. Museo tuo veistokset osaksi alkuperäistä kulttuuriyhteyttään, aivan Akropolis-kukkulan juurelle.

Parthenonin veistosten palauttamiskomitea pyrkii toimillaan edistämään veistosten palauttamista. Keskeisinä perusteina palauttamiselle näemme:

• Periaatteen, että kulttuuriperintö kuuluu alkuperäiseen asiayhteyteensä
• Mahdollisuuden useassa eri kokoelmassa säilytettävien veistosfragmenttien yhdistämiseen
• Parthenonin ja koko Akropoliin erityisaseman eurooppalaiselle kulttuuriperinnölle
• Ateenaan 2009 avatun uuden Akropolis-museon, joka yleiseurooppalaisena museona tarjoaa parhaan säilytyspaikan yhtenäiselle veistoskokoelmalle

Navigaatio

Etusivu Parthenon Komitea Tavoitteet Tapahtumat Artikkelit Jäseneksi Linkkejä Arkisto Yhteystiedot F.A.Q. Esite På svenska In English

Linkkejä

Parthenon International
The Acropolis Museum
Svenska Parthenon-Kommittén
Elginism

Lisää

Sivuinfo

Päivittäjä: Mika Rissanen
Ulkoasu: Saara
Paras näkyvyys: Internet Explorer
Laskuri: